Varma keväänmerkki on täällä: illalla hampaat kalisi tuplapeitosta ja villasukista huolimatta, kurkun kipeys on onneksi vissiin jo pahimman huippunsa saavuttanut. Lääkkeeksi askartelin.

Yritin ruoskia itseäni käyttämään värejä. Minun työkseni tästä tulikin ihan äree ;D. Ja kyseessähän on jälleen haasteeseen osallistuminen. Sivun asetteluun sain apua twististä.

Reunoista tuli ehkä turhan leveät, mutta tämä haaste auttoi tajuamaan, miten paljon sivun "kehystäminen" vaikuttaakaan. Vaikka en reunaan tyytyväinen olekkaan, teki silti tosi hyvää treenata akryylivärien käyttöä. Sitä pyörii mielessä joku tietty lopputulos ja kokemattomuuttaan sitä ei sitten saavuta -no ei ainakaan, jos ei koskaan harjoittele!

En oikein koskaan raski ostaa kirjaimia (fontteja kun koneella piisaa...), mutta sitten kun niitä vähäisestä varastosta käyttää, niin onhan ne kivat! Mustapohjaiset upposivat liikaa maalattuun taustaan, joten pinkkiä kirjaimen taustapuolelle ja vähän liikuttelua. I-kirjaimesta tuli suttu, mutta e ja t miellyttää silmää.

Koko työn idea lähti ajatuksesta tallentaa neidin ensimmäiset ketjusilmukat, jotka hän 3,5 vuotiaana teki.